Saimme äidinkielen tunnilla tehtävän kirjoittaa tänne blogin puolelle postauksen, joka olisi suunnattu yläasteikäiselle autoalaa harkitsevalle opiskelijalle.
Autopuoli on loistava paikka! Täällä ei olla liian tosikkoja missään ja pieni perseily on sallittua, silti pidetään huoli, että kaikkien opiskelut etenee ja selvitään koulun tuomista haasteista. Ainakin täällä Seinäjoen Törnävän opetuspisteessä. Toivottavasti muuallakin!
Ykkösluokka oli mahtavaa aikaa, oli helppoa kun oikein kukaan ei tuntenut luokasta ketään, eikä mitään valmiita porukoita ollut. Kaikki siis tutustuivat tasapuolisesti kaikkiin ja luokkahenki oli loistava! Meillä alkoi ykkösluokka yto- jaksolla (yto= yhteiset aineet) ja olihan se hieman masentavaa kun oli jo kovaa odottanut sitä että pääsee halliin ruuvaamaan. Siitä selvittiin kunnialla ja oikeastaan todella hyvä, että se oli heti alussa. Oli vielä motivaatio yläasteelta tallella. Sen jälkeen meillä oli ammatillisia ja ytoja viikolla sekasin. Joinakin päivinä siis oli vain ammatillisia ja joinakin vain ytoja. Tämä oli hiukan sekava järjestely, mutta ammatilliset päivät olivat mukava kevennys ytojen jälkeen.
Kun vihdoin pääsimme halliin aloitimme poratulkkien teon. Tämä oli todella puuduttava homma. Ei kai meidän autopuolella kuulu mitään metallihommia tehdä, oli ensimmäinen ajatus. Työ oli yllättävän vaikea ja monella meni poratulkki suoraan metalliromuun. Omanikaan ei ollut täydellinen, mutta sain sen onneksi ensimmäisellä yrityksellä valmiiksi. Nykyään tätä ei ilmeisesti enään tehdä ollenkaan.
Laittaisin tähän poratulkista kuvan, mutta valitettavasti netistä ei oikein löydy kuvia.
Poratulkin jälkeen teimme kierrelevyn ja pyörätelineen. Kierrelevy tehtiin neliön muotoisesta metallin palasta, joka hiottiin rälläkällä hiomalaikan kanssa kiiltäväksi. Tämän jälkeen siihen porattiin 2 reikää joihin tehtiin erikokoiset kierteet.
Pyörätelineen teko vaati aika monta tekovaihetta. Piti sahailla rautatankoa ja metallia muutenkin. Putkia piti myös taivutella ja joka paikkaan porailla reikiä. Myös hitsattavaa tässä työssä oli, ja se oli ehkä tälläiselle joka ei ollut koskaan aiemmin hitsannut se vaikein homma. Kun piti vielä pitää kappaleita oikeassa asennossa ja samalla täpätä osat kiinni.
Pyäräteline oli aikalailla kuvaa vastaava.
| kuva etsitty googlesta |
Näiden töiden jälkeen teimme vielä hitsausharjoituksia ja sen jälkeen pääsimme tekemään huoltoa autoille. Vaihdeltiin jarrupaloja ja öljyjä, harjoteltiin jakopäätä, auton pesua ja vahausta, tolpan rakennetta ja muutamina kertoina saatiin hieman isompia työmaita. Esim, kaverin Golffiin iso jarruremontti, Volvon katsastuskuntoon laittamista (tässä oli todella paljon tekemistä) ja Astraan pyöränlaakerin vaihtoa. Kaikenlaista, ei enään edes pysty muistamaan kaikkea.
Ykkösluokka oli todella antoisa, teoriatunneilla käytiin perusasioita läpi, hieman nihkeästi toki. Komponentteja ja niiden tehtäviä opeteltiin. Hallissa sai aina apua, eikä mitään tarvinnut valmiiksi osata. Yto- opettajat oivat mukavia ja kurssit oli helppo suorittaa. Tälläkin hetkellä kaipaan hieman takaisin ykköselle. Silloin koko homma oli niin mukavaa ja rentoa.
Sitten vähän kakkosluokan tunnelmia. Ykkösluokan lopulla kaikki saivat toivoa mihin erikoistuvat, vaihtoehtoina oli autosähkö, raskaskalusto ja pienkone. Itse hain autosähkölle ja tänne pääsin! Luokat siis menivät sekaisin ja olen tällä hetkellä luokkamme ainut tyttö. Tänä vuonna luokkahenki ei mielestäni ole niin hyvä, kun kaikille muodostui jo viime vuonna ne omat porukkansa joissa liikkuvat. Kakkosluokalla meillä on paljon enemmän vastuuta, hommat hoidetaan hallissa suurimmaksi osaksi itsenäisesti, eikä apua ole ainakaan nyt alkuvuodesta paljon tarvinnut. Tänä vuonna meidän on tarkoitus opetella hieman haastavempia remontteja, kytkimen vaihtoja, moottorin remontoimista yms. Näin alkuvuodesta on huono kertoa kakkosvuodesta oikein mitään, kun meilläkin on tähän mennessä ollut vain 5viikkoa ammatillisia. Nyt vain käymme asioita syvemmin läpi ja teemme hieman haastavempia hommia, ei sen kummempaa.
Amis on ollut ainakin itselle juuri se oikea paikka. Olen niin käytännönläheinen ihminen, että nautin kun täällä saa niin paljon tehdä ja tekemällä tämän homman oppii kaikista parhaiten.
Suosittelen tätä alaa ehdottomasti kaikille kiinnostuneille! En vaiihtaisi tätä reilua vuotta yhteenkään viikkoon lukio- opiskeulua tai muuta alaa. Kaikki vaan rohkeasti tutustumaan tähän alaan, jos vähääkään kiinnostaa. Ja kaikki likat myös! Kyllä täällä poikien kanssa pärjää. Näyttää nille vain, että meistäkin on tähän !